historiatietoa

Joululiuul l. päir'ärrä 1993 kokoontui Finlandia-talon Helsinkrl-
:aliir i! henkeä perustamåan ystäväyhdistystä Helsingin kaupunsinorkesterille.
Perustava kokous kutsuttiin koolle jakamalla
a-.ianta kertolaa monistetta konsertriyleisölle kolmessa eri konsertissa
m*rraskuussa 1993. Yhdistys saåtiin perustetuksi vajaassa puok=.
satc,ista tururissa l'arsirl suuren yksirnielisyyden vallitessa. Säiinnöt
rahristeftiin. hallinl5 valittiin ja toiminta saatiin alulle kuukauden
si-*lll j{rrkin alussa melko vaatimattomissa puitteissa.

Korjaa kirjoitusvirheet

Pemstavaa kokousta oli valmisteltu saman r.uoden toukokuusta
a[[":en. ensin rksiqisellä kirjeellä silloisel]e intendentille Helena
,\hoselle ja tämän jälkeen nelihenkisen työryhmän voimin.
frc,nhmdän kuuluivat professori Eero Avela, pankinjohtaja J;a.i
EÅta- johtaja Seppo S. Jokipii ja DI liromas Massinen.Valmistelutcliden
loppur aiheesså työryhmään ku tsuttiin väråtuomari Jormå
\eitLolainer.r. joka stilisoi sääntöluomoksia ja pani myös työryhmän
pemsteellisesti miettimään tulevan yhdisg,ksen tarkoitusperiä.
llitään laajempaa keskustelua yhdistyksen perustamisesra ei
ennalloon kärs mutf.a todennäköisesti moni klassisen musiikin
-rståra oli kaivannut jotakin tä[aista. Sitä osoitfaa se innostus ja
tuH. jolla uutla yhdistystä lähdettiin viernään ereenpäin.

Yhdisq,ksen ensimmäiseksi puheenjohtajalsi valittiin Finlandiatalon
johtaja Matti Kivinen. Hän hoiti tehtävää kaikkiaan viiden
vuoden ajan ja vaikutti monin tavoin siihen, että yhdistyksen
toiminta on käyrtiin lähdettyään ollut monipuolista ja merkityksellistä.
Matti

Älkuvaiheerr toiminnassa kiinnitettiin paljon huomiota
jäsenmäärärr kasvattamiseen. Kahdensadan henkilöjäsenen
määrä ylitettiin reippaasti jo 1995 ja neljärrsadan raja
meikein 1,-litettiin 1998 (399 jäsentä). Sen jiilkeerr vauhti tasaantui.
Vuoclen 2002 lopulla jäsenmäärä oli 430.
Vnonrra 1997 kehirettiin henkilöjäsenyyden rinnalle
karrnatusjäsenh.Lokka. Kannatusjäsenten lukumäärä on vaihdelluI
vuosittain kahdeksasta viiteentoista. Koko kuuden
ruoden aian 1997-2002 mukana ovat olleet CineVideo, Kesko,
Nokia ja Pohjola \hq.mä.
Juhlavuoden 2003 kunniaksi lähestyttiin truomattavaa
joukkoa helsinkiläisiä y'itvksiä teemalla "Kaupunginorkesteri
soittaa teillekin". Tävoitteena oli lisät.ä kannatusjäsenten lukurnäärää

Yii TE Y DUl' OtlKESTEltiIr\
Yhteydet orkesteriin rakentuivat å1usta alkaen läheisiksi.
Virallisesti niitä on hoidettu siten, että orkes[erin hal]innon
edustaja, useimmiten intendentti, on osallistunut Pro Filharmonian
hallitukserr kokouksiin. Y-hdistvkserr perustamisen
aikaan intendenninä toimi HelenaAhonen, joka oli alkurrrosien
linkki orkesterin ja yhdistyksen v:ilillä. FIän luopui tehtävästään
kevä:illä 2000, ja hänen seuraajakseen nirnitetry- Elina Siltanen
on myös antanut tukensa yhdistyksen toiminnalle. Lisäksi
rnonet orkesterin soittajista ovat olleet mul<ana r,u.osikokouksissa
ja jäsenilloissa kertorrrassa omista soirdrnistaan. Näitä ohjelmanumeroita
tullaan toivottavasti kuulemaan ja näkemään jatkossakin

\t \.y\.1'tTISNi
Ensimmäisen Loimint.avuoden toukokuussa kä1,nnisn-i myös mnltitoiminta
konsertti-iltoirra. Se on osoiLLaLrLunut r rLosien mittaan
hlvin tär:keäksi ja myös tuott.oisaksi. Puitteet olir,at aluksi vaatimattornat,
samoin tuotevalikoirna. Liikl<eelle 1ähdettiin CD-lel1jen
nrylrrinillä. ll1_1,nnin ohessa rrousivaI ar\ oorl ar\raamattomaan
j äsen tenvär'väys j a j äsenkunnan informoinli mlynti t.iskillä. Tiskin
11i kulLi liclo.ja molcmpiirr .trrrnliin.

JÅS ENlI,I,AT JA .TIE[}OT'TI,!]'|
Jäsenilloilla ja -tiedotteilla on ollut yhdisffksen toiminnassa alusta
asti tärkeä rooli. Jäsenkunnalle haluttiin antaa ,,sisäpiiritietoa,,
orkesterista ja sen ohjelmistosta. Tiimä tale on ede'lleen olemassa'
Konserttiyleisö haluaa tietoja orkesterin uusista soifl'ajista' soolo'
soittaj ien virkoj en tälttd,misestä, tuleristå ohj elmistoista j ne' Usein
tulee joku tuttava konsertin väliajalla kysyrnään: "Miksi Jan-Erik
Gustafsson on tänä iltana soolosellistinä?" tai "Kuta on se viehättävä
rrainen, joka on tiinä iltana soolosellistinä?"A.lkuvaiheessa nrtkittiin
rnyös mahdollisuutta vaikuttaa orkesterin ohjelmavalintoihin'
}tnmäryettävätavoitesinärrsä.Jarjestettiinkyselyitäkonserttikauden
ohjelmistosta ja tehtiin ehclonrksia ohjelmiston sisällöstä' Onneksi
toclettiin varsin pialr, että t:imä tehtävä kuuluu ylikapeilimestarille
ja intendentille, eikä pahempia törmäyksiä päässyt syrrymään'
Jäseniltoja järjestettiin parhaimmillaan 3 4 kertaa vuodessa'
litojen taiteellisen annin lisäksi on eriryisesti jääny mieleen niiden
leppoisa ja kodikas tunnelma. Tarjoiluakin niihin silloin tällöin
improvisoitiin, muttå tärkeintä oli yhdessäolo' Kun orkesteri
puolestaanryhtyilisäämääntåiteilijatreffejä,trrntuisiltäettä
tariontaa alkoi olla jo liikaa, ja yhdis§s lopetti melkein kokonaan
omat jäseniltansa.
Niidensijastajäsenkunnalletarjottiinmuitaomiatilaisrruksia
kutenkonserttejajastipenrlienjakotilaisurrksiajorrlu'glögillähöyste
§nä. E'hkä tältä osin yhdisq'kser-r olisi hlvä palata j uurilleen ja
järiestää våikkapa kerran r''uodessa entiseen malliin jäsenilta orkesterilaisten
taukotilassa. Jäsenillassa toukokuussa 1996 muuren
haastateltiin professori Tuomas Haapas[a ja konserttimestari Erkki
Palolaa laatuviuluista. Tästä tähti liikkeeile ns. viuluprojekti, josta
larkemmin nr; öhemPänä.
Puheenj o htaja Lauri Tarastin 6o' vttotissyntymäpäioillä'
Jäsenkirjeitä on lähetetty viitisenkvmmentä, ioten tietoa on
ainakin pyritty antamaan. Kirjeet ovat luonnollisesti olleet myös
tärkeä menekinedistäjä mp'ntitiskille, matkoille kotimaassa ja
ulkomailla sekä erilaisille vierailuille. uskon silti, että tärkein rieto
on varmasti liittlnlt orkesteriin, orkesterilaisiin ja ohjelmistoon'
.\PT[L\H,'\T
Apurahoista myös muutamå sana' 19'12 1995 päivätyssä lehdistötiedotteessa
kerrottiin ;'hdisryksemme j akavan hakemuksesta
ensimmäset apuraharsa kaupunginorkesterin muusikoille Kolme
apurahaa, suuruudeltaan 3 000 mk, jaettiin Trromas Huttuselle
(alttoviulu), Jani Lehtoselle (II viutu) ja Satu Pulkkinen-Laineelle
(I viulu). Näin kälmnistettiin uusi toimintamuoto, joka on jalkunut
keske)ryksettä. Apurahojen jako on yleensä ;'hdistetty jäsenkun'
nan jouluglögitilaisuuteen jonkin joulukuun konsertin päätteeksi'
Apurahoja onjaettu vuosina 1995 2002 kaikkiaan 32, yhteensä
127 O}Ornarkar (21 300 euron) edestä' Juhlavuotena 2003 yhdisrys
tulee "pistämään vähän paremmaksi", jolloin ehkä pääsemme
25 000 euron kokonaissummaan kprmenen ensimmäisen toimintavuoden
aikana.

VIIlt.trpttOJEK'II
r{elsingin kaupunginorkesterin hallinto käåinrr kevätkaudera 1gg6 Pro Filharmonian puoleen tiedustelien, uoirit o yhclisq,s rnyötä_
vaikuttaa arvoviurujen hankintaan orkesterin konserttiniestareilre.
Pro Filharmonian piirissä oli samaan aikaan mietitty ,jotain
haastavaa hanl<etta,, toiminnan akrivoimiseksi. \,leclistyksen toimi.ta
oli. sinänsä saaru hJvään alkuun ja jäseniäkin oli jo Esites iähes 400. toivomus ja haastava hanke olivat helposti yhdistettävissä, ja lyhyen valmistelu§,ön jälkeen yhdistys päåtti käyrnistää arvo_ viuluprojektin, jolle nimettiin työryhmä: Tuomas Massinen
(puheenjohtaja), pekka Kar,ppinen, Hannu Linna ja E*ki palola.
Työryhmä piti vuoden 1gg6 aikana kaksi kokousta, joiden pe_ rusteella projektin tavoitteeksi asetettiin soittimien hankinta
kotimaasta, koska servästi ori havaittu, että maassa ori arvo-
"t1yiu mutta niitä myös mlytiin ulkomaille. Työryhmä arvioi,
että hankkeelle lö1g.isi helpommin rahoitusra, jås siilä voitaisiin
estää ar-voviulujen siir:tyminen ulkomaille. Työryhmä kartoitti
Suomessa olevat arvoviulut mutta joutui myås toteamaan. että
aihe oli arkaluontoinen. .Iäsenkunhalnfo.moitiin hankkeesta ensi kerran keväällä 1996.
Työryhmä keskusteli myös pitkään siitä, mikä ja millainen
ar-voviulu on, Asiantuntijoina kuultiin mm. prof.essori Tuomas
Haapasta, viulunrakentaja Eero Haahtea ja yhclistyksen jo
edesrnennyrtä jäsentä professori Heikki f.r;ä*"a, jolla itsekin useita viuluja rakentaneena oli mnsaasti ,ih"".""r, Iiittwää
materiaalia. Vuonna 19g6 käärrnyttiin myös OKO:n ,ria"al,ia"
puoleen tarkoituksella saada OKO :n arvoviriluja konserttimestarien
t<L11aan Anomus ei johtanut tulokseen. Kaupu.rgino.kesterin
eläkkeeliä olevaa konserttimestaria pekka Karia informoitiin
hankkeesta, ei vähiten sen takia, että hänellä on omistuksessaan
an okas Balestrieri -viu I u.
Vuoden 1997 alussa hankkeesta kerroniin kahdelsalle säätiölle ja rahastolle, jotka palostavat suomalaiseen kulttuuriin, ja otefiiin
ensimmäset kontaktit y"iq,ksiin. Teemana oli edelleen, etui haluu_iin
kotimaassa olevien ar-voviulujen säil1vän edelleen suomalais_
omistuksessa. Hankkeeseen suhtauduttiin kautta linjan hyvin
myönteisesti. Yhdis§,s järjesti pienimuotoisia arpajaisia pesämu_ nan keräämiseksi hankkeelle. Inkeri ;" Hrr.rr,,'Voipio vauhdit_
tivat hanketta lahjoittamalla 10 000 mk. yhdistyksen puheen_ j3ntali Matti Kivinen puolestaan järjesti 60_vuotispäivänsä yhtey_
dessä keräyksen, joka tuoni viuluprojektille 26 00'0 mk.
Aikaa myöten työryhmä joutui kuitenkin toteamaan, ettei mah_ dollisia ostokohteita tuntunut ltiyqvän. Vuoden 1 gg7 päätryessä projektin näk,rnät eivät olreet kovin varoisat. vuocren lopura saariinJoululiuul l. päir'ärrä 1993 kokoontui Finlandia-talon Helsinkrl-
:aliir i! henkeä perustamåan ystäväyhdistystä Helsingin kaupunsinorkesterille.
Perustava kokous kutsuttiin koolle jakamalla
a-.ianta kertolaa monistetta konsertriyleisölle kolmessa eri konsertissa
m*rraskuussa 1993. Yhdistys saåtiin perustetuksi vajaassa puok=.
satc,ista tururissa l'arsirl suuren yksirnielisyyden vallitessa. Säiinnöt
rahristeftiin. hallinl5 valittiin ja toiminta saatiin alulle kuukauden
si-*lll j{rrkin alussa melko vaatimattomissa puitteissa.

Pro Filharmonian historia, siirretty kirjasta, kirj virheitä poistetaan kun on siirretty tarp. tiedot